STP:n eduskuntavaaliohjelma 2015
Suomen Työväenpuolue STP, eduskuntavaaliohjelma 2015
Eduskuntavaalien yleiset tavoitteet 2015
STP osallistuu vuoden 2015 eduskuntavaaliin siksi, että äänestäjillä olisi mahdollisuus vaatia kansan
etuja puolustavaa talous- ja yhteiskuntapolitiikkaa sekä esittää tuhoisalle EU-suuntaukselle vaihtoehto,
jossa ihmisen ja luonnon hyvinvointi sekä kansojen välinen tasa-arvoon perustuva yhteistyö ovat tärkeämpiä arvoja, kuin liikevoitot ja pörssikurssit. Siksi haluamme ensisijaisesti edistää rauhan- ja ystävyyden ulkopolitiikkaa, pysyä irti kaikista sotilasliitoista ja edistää hyviä naapuruussuhteita kaikkien
naapurimaiden ja ennen kaikkea Venäjän kanssa ja toimia moninapaisen maailman puolesta USA:n
johtamaa maailmaa vastaan. STP tuo vaaleihin vaihtoehdon valtapuolueiden edustamalle uusliberalistiselle EU-komennolle.
Eroon EU:sta ja sen yhteiskuntapolitiikasta
Tavoitteemme on yhteiskuntapolitiikan muutos, joka tekee oikeutta tavalliselle kansalle. On toteutettava tulonjaon muutos pääomatulojen ja suurituloisten kustannuksella työtulojen ja perusturvan hyväksi.
Pääomien viennin ja globaalin keinottelun asemesta yritysten voittoja tulee ohjata kansallisen tason
sijoituksiin ja investointeihin. Leikkausten ja yksityistämisen sijaan tulee kehittää julkisia palveluja ja
luoda sinne työpaikkoja. EU:n tilalle tulee kehittää koordinoitu talous ylisuurten voittojen ja tulojen,
pääomien viennin ja keinottelun säätelemiseksi. Ylikansallisen lainsäädännön sijaan tulee kehittää demokraattisen yhteistyön Eurooppaa. Siksi meidän tulee irtaantua EU:sta ja sen yhteiskuntapolitiikasta.
Suomen kansallinen valuutta on palautettava.
Rauhan puolesta – Nato on torjuttava ja suhteet Venäjään normalisoitava
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tulee perustua puolueettomuuteen ja liittoutumattomuuteen.
Tämä tarkoittaa pysyttäytymistä kaikkien sotilasliittojen ulkopuolelle, Nato-jäsenyyden torjumista sekä
irtisanoutumista kaikesta Nato-yhteistyöstä. EU:n taistelujoukkojen, Nato-kytkentöjen ja ”isäntämaasopimuksen” sijaan STP haluaa rakentaa rauhanomaista ja solidaarista Eurooppaa. Euroopan rauhanomaisen kehityksen turvaamiseksi vaadimme irtisanoutumaan kaikista USA:n ja EU:n harjoittamasta
Venäjän vastaisesta vihamielisestä politiikasta ja propagandasta jota pahimmillaan osoittavat Naton
Eurooppaan rakentama ”ohjuspuolustusjärjestelmä” ja Venäjän vastaiset talouspakotteet. USA:n ja
EU:n politiikan tuloksena maailmanrauha on nyt vakavasti uhattuna. Siksi tiedotusvälineiden harjoittama viholliskuvan luominen Venäjästä tulee pysäyttää.
STP katsoo, että maamme tulee itse neuvotella poliittiset, kaupalliset ym. suhteet kuntoon eri valtioiden
kanssa. Suomella tulee olla oma Venäjä-politiikka ja vapaus hyödyntää yhteistyötä naapurimme Venäjän kanssa, josta EU-jäsenyyden myötä on luovuttu.
Valta kuuluu kansalle
Eduskunta on luopunut sen keskeisimmästä tehtävästään – lainsäädännöstä. Keskeisin osa siitä tulee
meille EU:n sanelemana. Vallan keskittyminen ja demokratian kaventaminen ovat johtaneet yhä suljetumpaan ja salaisempaan päätöksien valmisteluun. Siksi päätöksenteon avoimuutta ja läpinäkyvyyttä on lisättävä kansalaisten eduksi ja päätösten tekoa on hajautettava. Vaadimme Suomen valtiollisen
itsenäisyyden ja kansanvallan palauttamista, aitoa demokratiaa ja näiden pohjalta rakentuvaa kansainvälistä yhteistyötä.
Hyvinvointivaltion puolesta – Ei EU:lle
Euroopan Unioni on ”kovan ja puhtaan” markkinatalouden toteuttamisen väline. Se toimii ainoastaan
markkinoiden ehdoilla. Siksi se on uusliberalistisen politiikan synonyymi, jonka toteuttajaksi kaikki
perinteiset puolueet – myös eduskunnan työväenpuolueet – ovat alistuneet. Pettämällä kannattajiensa
edut ne lunastavat eliitiltä paikkaansa ”yhteiskunnallisina toimijoina”.
EU-politiikan kautta ihmisten perusturvan ja hyvinvoinnin leikkaamisesta on tullut pääomapiireille
kilpailukykyä lisäävä tekijä. Suuryhtiöt pyrkivät kasvattamaan voittojaan ja kilpailukykyään kiristämällä työoloja, pienentämällä palkkoja, nostamalla eläke-ikää, leikkaamalla ja yksityistämällä julkisia
palveluja sekä ylläpitämällä työttömyyttä. Tämä kaikki toteutetaan valtiovallan tuella ja EU:n mukaisella lainsäädännöllä. EU:ssa kansallisvaltiot on alistettu pääomapiirien palvelukseen.
Suuryritysten verosuunnitteluun ja veronkiertoon tulisi puuttua jämäkästi. Esimerkkinä pääomapiirien
harjoittamasta keinottelusta ja verokikkailusta voidaan mainita, että veroparatiiseissa makaavalla pääomalla, jolla voitaisiin EU:n alueella rahoittaa hyvinvointivaltiota, menetetään 1000 miljardia euroa
vuodessa. Suomessa vastaavat menetykset ovat n. 7-10 miljardia eli ns. ”kestävyysvajeen” verran.
Suuryhtiöt maksavat keskimäärin 5 % veroa, kun pienet ja keskisuuret yritykset 30 %.
On tukittava kaikki harmaan talouden ”porsaanreiät”. Verotuksen osalta tulee palata progressiiviseen
verotukseen.
Viime aikoina on nostettu esiin ajatus, että ”sosiaalietuuksien” indeksikorotuksista pitäisi luopua. Esimakua tästä saatiin jo tämän vuoden 2015 alusta, kun esimerkiksi lainmukaisesta 1,1 %:n eläkeindeksikorotuksesta leikattiin suurin osa ja eläkkeisiin saatiin vain noin 0,4 %:n korotukset, mikä ei vastaa
lainkaan jo tehtyjä maksujen, hintojen ja vuokrien korotuksia. Aiemmin keväällä 2014 oli ollut esillä
myös 1,6 %:n korotustarve. Tällaisella ”indeksikaappauksella” tapetaan vain ostovoima pienituloisilta
eläkkeensaajilta. Korotuksista ei tule luopua ja ne on palautettava täysimääräisiksi. Köyhä kansa ei voi
olla kapitalistisen laman maksumiehenä.
EU:n ja USA:n vapaakauppasopimus (TTIP) on torjuttava
EU:n ja USA:n vapaakauppa- ja investointisopimukseen ei tule liittyä. Sijoitussuoja estäisi ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnin turvaamisen. Se tarjoaisi investoijille sen sijaan laajan suojan. Sopimukseen perustuen ympäristöä ja terveyttä vahingoittavat yritykset voisivat haastaa valtiot oikeuteen.
Kansainvälinen yritys voisi halutessaan vaatia korvauksia, jos se katsoo lainsäädännön ”haittaavan”
omia liiketoimiaan. Se voisi estää ja jarruttaa esimerkiksi kansallisen työympäristö- ja työsuojelulainsäädännön sekä näihin liittyvien määräysten kehittämisen.
Oikeus toimeentulon turvaavaan mielekkääseen työhön on jokaisen kansalaisen perusoikeus
Seuraavan eduskuntavaalikauden aikana tulee huolehtia työllisyys kuntoon ja poistaa työttömyys.
Täystyöllisyyteen on nyt täydet mahdollisuudet, kun se asetetaan koko vaalikauden päätavoitteeksi.
Oikeus työhön koskee kaikkia suomalaisia ja myös Suomessa asuvia ulkomaalaisia. Ratkaisevan tärkeää on, että yhteiskunta ottaa uudelleen vastuuta työllistämisestä. Se vastuu on viime vuosien
politiikassa hylätty ja sälytetty työnhakijoille, vaikka työpaikkoja ei ole riittävästi tarjolla. Etuuksien
heikentäminen työn haun aktivoinnin lisäämiseksi ja työllisyyden hoidon siirtäminen tämän varaan,
edustaa erittäin raakaa yläluokkaista asennetta Tällaisen työttömien ja nuorten kepittämisen seurauksia
eivät asioista päättävät tahot ole ymmärtäneet.
Työllisyyspolitiikan kiireellisin tehtävä on työttömyyden pitkittymisen katkaiseminen ja nuorisotyöttömyyden alentaminen. Nuorten työttömyyden kesto tulee kyetä rajoittamaan korkeintaan 3 kuukauteen. Pitkäaikaistyöttömyys on poistettava kokonaan. Työttömät ovat myös merkittävä käyttämätön
voimavara, jota ei ole varaa jättää syrjään. Esitämme, että rakennetaan miljardin euron työllisyysohjelma. Vähintään 400 miljoonaa euroa tulee lisätä nykyisen 250 miljoonan lisäksi pitkäaikaistyöttömien
palkkatukiin työllistämiseen yhteiskunnan palveluihin, kolmanteen sektoriin ja yrityksiin.
Palkankorotuksilla tulee turvata reaaliansiotaso ja palkansaajien ostovoima
Esitämme minimituntipalkaksi 12 euroa tunnille ja minimikuukausipalkaksi 1 800 euroa kuukaudessa.
Emme hyväksy eläkeikärajan nostamista 63 vuodesta. Pidempi työura tulee olla ihmisten omassa valinnassa. Ansiotasoa alentamatta työpäivä tulee lyhentää 6 tuntiin. On oikea tavoite, että työura alkaa
varhemmin, ja että työttömyysjaksot ja työkyvyttömyydet saadaan vähemmiksi ja työssä jaksaminen
paremmaksi. Oikeita keinoja tähän kuitenkin ovat työn kysynnän vahvistaminen, koulutuksen ja osaamiseen kehittäminen. Ne on saatava vastaamaan yhteiskunnan rakennemuutosta. Työelämään liittyvät
parannukset ja lyhemmän työajan soveltaminen ovat myös työntekijän elämän tilanteen kannalta hyvä
ratkaisu, jos se ei ole pakonomaista sen vuoksi, että kokoaikatyötä ei ole. Lakko-oikeuden vaikeuttamista emme hyväksy. Oikea tapa yrittää parantaa perusturvaa ei ole ammattiyhdistysliikkeen heikentäminen, vaan jäsenvalta ammattiyhdistysliikkeessä ja perusturvan ottaminen huomioon ratkaisuissa. STP
vaatii, että jokaisella tulee olla 1200 euron perusturva
Euroopan pankkiunioni on torjuttava
Euroopan pankkiunioni – euroalueen maiden yhteinen pankkivalvonta ja pankkien yhteisvastuu on askel kohti liittovaltiota. Kuten eurokriisi osoitti yhteisvastuu aiheuttaa holtittomuutta ja estää talouskuplien ja kriisien havaitsemisen ajoissa. EU pyrkii saamaan kuristusotteen jäsenmaiden taloudesta otta-
malla valvontaansa jäsenmaiden budjetit ja pankkisektorin. Tämä pyrkimys on ehdottomasti torjuttava.
Elintarviketuotannon omavaraisuus ja paikallinen tuotanto on turvattava
Maataloustuotteiden omavaraisuus on itsenäisen kansakunnan keskeinen ominaispiirre. EU:ssa Suomesta ollaan tekemässä puuraaka-aineen tuotantoaluetta. Maataloustuotantoa keskitetään ”suotuisimmille alueille” Keski- ja Etelä-Eurooppaan. Tämä merkitsee oman tuotantomme korvaamista suurten
maatalousjättien (Saksa, Ranska, USA, Monsanto) ylivallalla ja tuonnilla. Elintarviketuotannon kansallisen omavaraisuuden säilyttämiseen näyttää EU:n puitteissa olevan hyvin vaikea vaikuttaa. EU säätelee maataloustukia. Viennistä ja tuonnista päättää kansainvälinen suurpääoma. Maataloustuotannon
hiipuminen ja omavaraisuuden häviäminen tarkoittaa sitä, että Suomen on yhä vaikeampaa kivuta takaisin itsenäisten kansakuntien joukkoon. Myös siksi, että maailmassa elintarvikkeet eivät riitä, jos
tuotantoa rakennetaan vain kannattavimmilla alueilla. Meidän tulee vahvistaa omaa maatalouspolitiikkaa ja tehdä päätös maataloustuotannon omavaraisuudesta. Koko maa on pidettävä asuttuna ja hyvät
elämisen olosuhteet ja korkea työllisyys turvattava kaikissa osissa maata. Tämän johdosta myös kansallinen maatalouden tuki on säilytettävä.
Julkisen sektorin yksityistäminen on pysäytettävä
Kuntatalouden ja ympäristön kannalta olisi välttämätöntä, että kuntien ja muiden julkisyhteisöjen toiminnoissa suositaan paikallisia toimijoita. Tähän EU:n kilpailutusvaatimus ei kuitenkaan anna mahdollisuuksia, vaan johtaa monissa tapauksissa järjettömiin seurauksiin liikenteen, erilaisten kuljetusten ym.
palvelujen tuottamisen osalta. Tästä seuraa useimmiten työntekijöiden aseman ja palkkojen heikentymistä. Yli kansallisvaltioiden tapahtuva kilpailutus kieltää lähituottajien toiminnot ja lähellä tuotettujen
elintarvikkeiden käytön. Tämä ei ole edes silloin suotavaa, kun lähipalvelut ovat jonkun verran kalliimpia. Siksi EU:n kilpailutusdirektiivi tulee purkaa.
Julkisen sektorin yksityistäminen on pysäytettävä ja terveydenhuoltoa kehitettävä yhteiskunnallisena toimintona
Julkisten palveluiden yksityistäminen ja kapitalisoiminen on keskeinen osa EU-politiikkaa. Tämä johtaa ihmisten rahastamiseen ja eriarvoistamiseen sekä vähäosaisten ihmisten palveluiden laiminlyömiseen. Terveydenhoitopalveluiden yksityistäminen johtaa automaattiseen hintojen korotuksiin. Kukaan
ei pysty valvomaan palveluiden laatua. Terveydenhoitopalveluja on kehitettävä julkisina palveluina,
jolloin ne maksetaan yhteiskunnallisista varannoista. Kasvavia voittoja ja osinkoja tulee nykyistä laajemmin ohjata hyvinvointipalvelujen kehittämiseen, jolloin vastaavasti tuotannosta häviävät työpaikat
korvautuvat julkisen sektorin työpaikoilla. STP esittää, että maassamme tulee rakentaa hyvin varustettu
kunnallinen terveyskeskus keskimäärin jokaista 10 000 asukasta kohti.
Sote-palvelut on turvattava kunnallisina lähipalveluina
On osoitettu, että Suomessa 10 000 – 40 000 asukkaan kunnat hoitavat Sote-palvelut tehokkaammin
kuin isot kaupungit. Euroopassa puolestaan on menossa hajasijoitus ja paikallistason vahvistaminen,
sillä suuret yksiköt eivät ole tehostaneet toimintaa odotetulla tavalla. Suomessa kuntakoko on jo maailman suurimpia. Kunnat järjestävät sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelut parhaiten yksin tai yhdessä naapurikuntien kanssa. Erikoissairaanhoidon vastuualue voi olla maakunta, jonka valtuusto valit-
taisiin yleisillä vaaleilla. Uusi sote- laki on käyttökelvoton jo syntyessään. Se siirtää sote-asiassa puolet
päätäntävallasta viidelle sote- alueelle ja kunnille jää maksajan osa. Erikoissairaanhoito korostuu, kun
suurimmat ongelmat ovat perusterveydenhoidossa sekä rahan ja henkilöstön riittämättömyydessä. Lisäksi kaikki hyvinvointipalvelut (terveydenhoito, opetus, liikenne, kulttuuripalvelut ym.) ovat yksi
paikallinen kokonaisuus, jota ei saisi rikkoa.
Työympäristö ja työsuojelu
Kansallisten työympäristöä ja työsuojelua koskevien lakien ja niihin liittyvien määräysten säätämisoikeus on turvattava kussakin maassa. EU:ssa tehtävä lainsäädäntö ja määräysten valmistelu on liiaksi
korvannut kansallista päätöksentekoa ja byrokratian johdosta hidastanut työympäristön ja työsuojelun
kehittämistä.
Suunta kohti uusiutuvia energiamuotoja.
Ydinvoimalle ei tule myöntää uusia periaate- eikä rakennuslupia, koska ydinvoima on muuttunut tappiolliseksi. Uusiutuvat energialähteet ovat tulleet taloudellisesti edullisiksi. Uusiutuvat, ympäristöystävälliset ja hajautetetut energiantuotantotavat ovat ympäristön ja talouden kannalta oikeita energialähteitä. Energiantuotannon tulee olla yhteiskunnallisesti omistettua ja demokraattisessa ohjauksessa. Turpeen nosto ja polton saastutus tekevät siitä kaikkein tuhoisimman energialähteen. Turpeen poltto voidaan lopettaa helposti, koska voimaloiden turvekattiloissa voidaan polttaa uusiutuvaa puuta ja muita
biopolttoaineita. Maalämpö on edullista energiaa. Suomi on energiavaroiltaan rikas maa: luopumalla
ydinvoimasta ja kivihiilen tuonnista Suomi saavuttaa varsin nopeasti energiantuotannon omavaraisuuden.
Koko maassa on toteutettava kuluttajille samansuuruiset sähkötariffit ja perustettava yksi kansallinen sähköyhtiö
Energian tuotannon ja jakelun yksityistäminen on johtanut tilanteisiin, joissa harvaan asutuilla alueilla
sähkön siirtohinnat saattavat olla suurempia kuin itse sähkön hinta. Tämä johtaa alueelliseen epätasa-arvoisuuteen. Energia- ja sähkönsiirtoyhtiöt hamuavat kansalaisten perusoikeuksien ja turvallisuuden kustannuksella suurvoittoja. Tämä tapahtuu maamme huoltovarmuuden – mihin kategoriaan kohtuuhintaisen sähkön saaminen myös kuuluu – kustannuksella. Siksi maassamme koko energia-ala ja
siihen kuuluva infrastruktuuri on saatettava julkiseen valvontaan ja perustettava yksi kansallinen valtion omistama energiayhtiö, joka hoitaa sähkön siirron, -tuotannon ja -myynnin.
Laajakaista on kansalaisen perusoikeus
Yhteiskunnan monet palvelut ja toiminnot on siirretty kokonaan verkkoon. Selviytyäkseen yhteiskunnassa kansalainen tarvitsee enenevässä määrin tietokonetta ja verkkoyhteyttä. Maksuton laajakaistayhteys kuuluu ihmisen perusoikeuksiin. Tietoliikenneyhteys jokaisen kansalaisen oikeutena tulee varmistaa luomalla sitä varten yhteiskunnan omistama tietoliikenneverkko. Jokaiselle kansalaiselle on turvattava oikeus maksuttomaan tietortekniikan koulutukseen ja tukeen.
Palkkatulojen ja eläkkeiden riskitön tallettaminen on saatava kansalaisten perusoikeudeksi
Nykyinen politiikka halutaan mukauttaa kaikkien osalta kapitalistiselle riskinotolle. Pääomapiirit pyr-
kivät kaikin tavoin liittämään keinottelun piiriin myös palkansaajien ja eläkeläisten eläke- ja ansiotulot.
Ihmisen perusoikeuksiin kuuluu voida riskittömästi säilyttää palkka- ja eläketulojaan. Siksi maahamme
tulee perustaa yksi valtion omistama kansallinen säästöpankki, jossa palkansaajat ja eläkeläiset voivat
riskittömästi säilyttää palkka ja eläketulojaan sekä säästöjään. Samoin tulee siirtää kansaneläkelaitoksen piiriin kaikki työeläkkeet, jossa työeläkkeiden maksuun kerätyt varat talletetaan riskittömästi.
Tarvitaan oikeusreformi, jonka keskeisinä periaatteina olisivat velkojan vastuu virheellisestä
velkomisesta sekä ulosoton ja perintäyhtiöiden velkaperinnän rajaaminen
Kotitaloudet ovat velkaantuneempia kuin koskaan ja ulosotto- ja perintävelkomiset ovat paisuneet miljardeihin. Yksistään ulosotossa on neljä miljardia, josta yksityishenkilöillä 3,3 miljardia euroa keskeisesti vähäisten tulojen vuoksi. Uusia merkintöjä luottohäiriöihin tuli vuonna 2005 500 000 vuodessa ja
nykyisellään jo 2 miljoonaa. Käräjäoikeuksien velkomistuomiot ovat lisääntyneet vuoden 1995
50 000:sta kuusinkertaiseksi ja ovat nykyisellään 300 000 vuodessa kattaen 60 % 450 000 käräjäasiasta
vuodessa kun vuonna 1995 osuus oli 20 %. Järjestelmä vaarantaa oikeussuojan ja oikeusvaltion. Tarvitaan oikeusreformi tavoitteena käräjäasioiden vähentäminen 450 000:sta vuodessa enintään
200 000:een.
Ei huumeille, ei rikollisuudelle
STP katsoo, että huumeiden käytön vastustaminen ja kieltäminen laissa on välttämätöntä. Huumelainsäädännön löysääminen ei vähennä niiden myynnistä ja käytöstä aiheutuvia ongelmia. Siksi emme hyväksy minkään huumeen vapauttamista. Rikollinen raha löytää aina kohteensa. Meidän tulee suojella
ihmisiä ja vastustaa edelleenkin kaikkea rikollista toimintaa.
Ihminen, luonto ja yhteiskunta
Ihmiskunta kokonaisuudessaan on syntynyt samoista alkujuurista yhtäläisen yhteiskuntakehityksen
tuloksena. Se on kokonaisuus, joka kehitystä ja elämää säätelevät samat biologiset ja sosiaaliset lainalaisuudet. Tämä luo eettisen perustan kaikkien ihmisten keskinäiselle solidaarisuudelle ja tasa-arvolle.
Siksi katsomme, että kaikki ihmiset ikään, terveyteen, sukupuoleen, etniseen taustaan, kansallisuuteen
tai seksuaaliseen suuntautumiseen katsomatta ovat tasa-arvoisia ja yhteiskunnan kuuluu puolustaa ihmista ja turvata kaikkien oikeudet.
Ihmiskunnan kehitys ja oleminen rakentuvat myös ympäröivän biosfäärin ja ekosysteemin varaan. Tämä puolestaan luo eettisen perustan sille, että tehtävämme on turvata ympäröivän luonnon ja kaikkien
eläinlajien säilyminen puhtaana ja toimivana kauas tulevaisuuteen.
Ilmastonmuutoksen torjuminen suurimpia haasteitamme
Suurimpia edessämme olevia yhteiskunnallisia haasteita on ilmastonmuutoksen torjuminen. Ilmaston
lämpenemisen syynä ovat ilmakehässä lisääntyvä hiilidioksidi ja muut kasvihuonekaasut, joita sinne
tuottavat teollisuusprosessit, kivihiilen ja öljyn polttaminen sekä metsien hävittäminen. STP katsoo,
että kasvihuonekaasujen määrä ilmakehässä voidaan ja tulee kääntää laskuun, mutta se vaatii yhteiskuntasuunnittelua, johon maksimivoittoja tavoitteleva uusliberalismi ei kykene.
Ympäristökatastrofin torjumiseksi kasvihuonekaasujen päästöjä tulee vuoden 1990 tasosta vuoteen
2050 mennessä alentaa 95 %. Taloudellisesti ratkaisu on meille edullisin, jos nyt alamme sopeuttaa
talous- ja yhteiskuntapolitiikkaamme näihin tavoitteisiin. Tämä tulee merkitsemään tutkimuksen, innovaatiokehittelyn ja ympäristöteknologian kilpailukyvyn osalta hyppäyksellistä edistystä.
Voimavaroja on suunnattava uusiutuvien energialähteiden kehittämiseen ja tuottamiseen. Ydinvoima ei
voi jo ydinjäteongelmankaan takia, olla kestävä ratkaisu tulevaisuuden energiahuollossa.
Valtion ja kuntien tuotantolaitosten ja luonnonvarojen yksityistäminen ja ulkoistaminen on lopetettava.
Kaivostoiminta on siirrettävä kotimaiseen omistukseen ja annettava toimiluvat vain saasteettomalle
kaivannaisteollisuudelle. Ympäristövalvonta tulee tehdä toimivaksi eikä sitä tule alistaa millekään
elinkeino- eikä liikennetoiminnoille. Ympäristöministeriötä ei tule yhdistää maa- ja metsätalousministeriöön.
Nykyinen tilanne Euroopassa ja maailmassa vaatii uusia ratkaisuja – EU:ta vastaan uuden maailman puolesta
Globalisaation ja vapaiden pääomaliikkeiden nimiin vannova maksimivoittoja tavoitteleva uusliberalistinen harvainvalta on saanut aikaan ympäristöongelmien ja hyvinvoinnin alasajon lisäksi ennennäkemättömän yhteiskunta- ja talouskriisin. Se on johtamassa kaikkialla maailmassa – myös kehittyneissä
teollisuusmaissa – inhimillisen hädän pahenemiseen entisestään. Sen tilalle tarvitaan uutta talous- ja
yhteiskuntapolitiikkaa, joka asettaa työn sekä sen tekijät ja heidän etunsa suurten pääomien ja niiden
omistajien etujen edelle. Pääomien rajaton vapaus tulee saattaa yhteiskunnallisen kontrollin piiriin.
Uusliberalistinen yhteiskuntapolitiikka on hylättävä. Ainoastaan tällä tavalla voidaan luoda perusta
suurten edessä olevien ongelmien ratkaisulle.
Ohjelma myös videona:
http://youtu.be/DcU1HqzLjF4
Muut ohjelmat
STP:n periaateohjelma
STP:llä on lisäksi olemassa erilliset ja yksityiskohtaiset tavoiteohjelmat kulttuuri- sekä työympäristö- ja
työsuojelupolitiikasta.
(Verkossa: Kansan ääni: http://www.kansanaani.net/16)
Arvio eduskuntavaalien tuloksesta 2015 (Kansan ääni/toim.)
Eduskuntavaalien tulos osoittaa: tarvitaan todellinen muutos
Poliittinen suunta Suomessakin on jo pitkään osoittanut työväenpuolueiden alamäkeä. ”Vasemmiston”
(SDP, Vas.) äänimäärä v. 2007 oli 31,6 %. Kuntavaaleissa 2008 se oli 30,6 %, 2011 eduskuntavaaleissa
27,6 %, 2012 kunnallisvaaleissa 28,1 % ja äskeisissä eduskuntavaaleissa 23,6 %. Syynä on pidettävä
”vasemmiston” aseman muutosta uusliberalistisen talouspolitiikan syrjäyttäessä 1980-luvun lopulla
säätelyyn perustuvan porvarillisen (keynesiläisen) yhteiskuntapolitiikan. Neuvostoliiton ja kansandemokratian maiden taantumisen johdosta työväenpuolueet menettivät selkänojansa, eivätkä uskaltautuneet taisteluun väliaikaisen johtoaseman politiikassa vallannutta uusliberaliberalismia vastaan. Perinteinen vasemmisto (SDP ja Vas.) pyrki vain turvaamaan sodanjälkeisinä vuosikymmeninä hankkimansa yhteiskunnallisen aseman. Arvioitiin, että uusoikeistolaisen vallankumouksen jälkeen työkansalle
oikeutta tekevän politiikan puolustaminen olisi johtanut liian kovalle törmäyskurssille uusliberalistisen
EU-politiikan kanssa. Yhteiskunnallisen asemansa heikentymisen pelossa ne hyväksyivät politiikkansa
raameiksi uusoikeistolaisen EU-suuntauksen ja pyrkivät ylläpitämään kannatustaan antamalla kuvan,
että puolustavat näissäkin oloissa työkansan asiaa. Mutta EU-järjestelmässä tällaista liikkumavaraa ei
ole. Voidaan käydä ”kädenvääntöä” pienistä marginaalikysymyksistä, mutta politiikan sisältöön ei voi
vaikuttaa. Nykytilanteessa äänestäjien onkin vaikea nähdä eroja ”vasemmiston” ja porvaripuolueiden
välillä. EU-raameissa ”vasemmistopuolueet” esittävät teatteria, jossa näytellään vasemmiston roolia.
Väkisinkin tämä huijaus ja itsepetos selviää palkansaajaväestölle, jotka siirtyvät äänestämään populistista oikeistoa tai jättäytyvät kokonaan vaalien ulkopuolelle.
Oikeistolainen vaalikeskustelu- tärkeät asiat jätettiin sanomatta
Vaalikeskusteluissa yksikään eduskuntapuolue ei vastustanut Nato-hysteriaa. Päinvastoin jopa ”vasemmisto” liittyi Venäjä-hysterian luontiin. Vasemmistolta ja Kepu:lta olisi odottanut mainintaa Paasikiven-Kekkosen linjan jatkamisesta. Kepu kampanjoi kokonaan ”sammutetuin lyhdyin” sanomatta
yleensä mitään konkreettista. Myöskään Venäjän kaupan ja -pakotteiden merkityksestä työllisyyden
kannalta ja niiden pitkäaikaisvaikutuksista ei edes ”vasemmisto” uskaltautunut keskustelemaan. Vaikka
leikkaukset ovat merkittävä osa kansanvastaista politiikkaa, ei edes Vasemmistoliitto tätä oikeasti kritisoinut. Jättämällä tärkeimmät asiat sanomatta vasemmisto petasi tappiotaan.
Sataa edelleenkin vain oikeiston laariin
Talous- ja yhteiskuntapolitiikan kiristäminen ja toimeentulon leikkaukset ovat muuttuneet suuryritysten
kilpailukykyä lisääväksi tekijäksi, jonka todellista syytä ”matti meikäläisen” on vaikea ymmärtää. Jo
pitkään on vallinnut käytäntö, jossa äänestäjät vuoron perään rankaisevat hallitusta ja nostavat opposition valtaan. Käytäntö, jossa puolueet vuorollaan ovat kovan EU-politiikan vetäjänä toisten ollessa
”levossa”, näyttää sopivan uusliberalismin käytäntöön. Oppositiossa valtionhoitajapuolueet vain keräävät voimia uuteen kansanvastaiseen iskuun. Vaihtoehdon puuttuessa oikeisto jyräsi. Kokoomus keräsi 18,2 % (-2,2) äänistä ja Perussuomalaiset 17,7 % (-1,4). Molemmat hävisivät ennakoitua vähemmän. Kepu:n äänimäärä oli 21,1 % (+5,3) ja voitto oli odotettua pienempi. Vasemmiston (SDP, Vas.)
yhteinen kannatus oli 23,6 % (-3,6) ja tappio odotettua suurempi. Tuloksissa näkyy yleinen trendi. Hallitusvastuussa ollutta vasemmistoa äänestäjät rankaisevat, mutta porvariston huonosta politiikasta äänestäjät eivät hyvitä vasemmistoa. Luonnollisesti tämä trendi ei ole ikuinen ja siinä näkyy jo selviä
poikkeuksia mm. Kreikassa Syriza-puolueen edistymisenä.
Perussuomalaisten yhteiskunnallinen funktio
Äänestysaktiivisuuden alenemisen ohella pienen paniikin vanhoille puolueille synnytti vasemmistopuolueiden jättämään tyhjiöön syntyneiden oikeistopopulistien voimistuminen. Meillä Perussuomalaiset eivät kuitenkaan näe ongelmien syynä kovaa kapitalismia ja siitä johtuvaa välttämättömyyttä yhteiskuntapolitiikan muutokseen. He ovat oikeistolainen liike eivätkä ota kritiikkinsä kohteeksi suurpääomaa. Heille riittää kun ”kelvottomat päättäjät” vaihdetaan ja antavat ymmärtää kykenevänsä korjaamaan asiat, kunhan saavat kansalta valtakirjan. Työväenliikkeen pitkäjänteisellä työllä saavutimme
hyvinvointiyhteiskunnan, joka mm. tulonjaon ja sosiaalipolitiikan osalta oli nykyistä oikeudenmukaisempi. Perussuomalaisten kannatus perustuukin siihen, että tämä ”onnen aika” halutaan takaisin tarvitsematta liikahtaa minnekään nojatuolistaan tai kantakapakastaan, ottamatta yhteiskunnallista vastuuta siitä, minkä todellinen politiikan suunnan muutos väistämättä synnyttää.
Tärkein asia on politiikan suunnan muutos
Nyt herää kysymys. Miksi STP ja muut muutokseen tähtäävät voimat eivät kykene nostamaan kannatustaan, mutta Perussuomalaisille se onnistuu. Vähäisistä resursseistaan huolimatta vaihtoehtoa uusliberalismille esittävät pienpuolueet saavat kyllä oikeat tunnukset julkisuuteen. Merkittävin asia liittyykin siihen, että tavoitteidemme toteuttaminen edellyttää politiikan suunnan muuttamista. Se merkitsee
pääomapiirien toiminnan ja voittojen säätelyä sekä vallan siirtämistä takaisin kansalliselle parlamentille. Voisimme nimittää tätä politiikan vaihetta vaikkapa ”demokraattisen kontrollin alaiseksi koordinoiduksi markkinataloudeksi”. Tätä eivät Perussuomalaiset kannata. Palkansaajaväestö kyllä hyväksyy
vaatimukset täystyöllisyydestä, perusterveydenhuollon kehittämisestä julkisena toimintona, palkkatulojen kansantulo-osuuden nostamisesta, peruspalvelujen kehittämisestä jne. Mutta nykyoloissa he eivät
uskalla kannattaa siihen liittyvää välttämätöntä poliittista muutosta, johon liittyy vastuuta ja jopa pelkoa. Kritiikki päättäjille on helppo esittää populistisen oikeiston kautta, joka ei johda tekoihin.
Oikeistopopulismin yhteiskunnallinen funktio
Politiikan raamit ovat esteenä myös Perussuomalaisille. Se näkyy jo heidän tavoitteissaan, jotka vaalikeskusteluissa eivät laadullisesti poikenneet mitenkään muiden oikeistopuolueiden esityksistä. Vasemmistoliiton ja demareiden tapaan säilyttääkseen asemansa hekin tekevät takinkäännöksiä, joita voidaan aina perustella vaikka ”isänmaan edulla”. Perussuomalaiset eivät ole vielä olleet hallitusvastuussa.
Seuraavassa hallituksessa näemmekin ”köyhän kansan valitsemia ministereitä”, jotka hyväksyvät
maamme Nato-jäsenyyden, toimivat Venäjän vastaisena äänitorvena, kannattavat ydinvoiman lisärakentamista ja näkevät ongelmien aiheuttajiksi kehitysavun ja maahanmuuttajat. Ehkä he tällä politiikalla ostavat itselleen ”yhteiskuntakelpoisuuden” ja lisää aikaa löytää roolinsa uusliberalististen valtapuolueiden joukossa. Samalla he voivat yrittää ”vasemmiston” tavoin näytellä ”kansan ystävän” roolia, joka heidän retoriikalla ja populistisella kansan pettämisellä voi onnistua pitkäänkin.
Vain muutoksen kautta
Vaaleissa nähtiin yksi pieni oire muutoksen suuntaan. IPU:n kannatus nousi selkeästi ja oli nyt 0,5 %.
Mutta IPU:n kannatuksen nousu heijastaa edelleenkin enemmän syvää kritiikkiä harjoitettua politiikkaa
kohtaan, kuin tietoista vaatimusta politiikan suunnan muuttamiseen. Ehdokasasettelun yhteydessä
osoittautui monien hakeutuvan IPU:n listalle, koska se koettiin yhteiskunnallisesti hyväksyttävämmäksi, kuin selkeän uusliberalismin vastaisen muutoksen esittäminen. Suunta kuitenkin on oikea. Muut
uusliberalismin vastaiset pienpuolueet menettivät kannatustaan. Kaikkien EU-suuntausta vastustavien
pienpuolueiden yhteenlaskettu kannatus (STP, KTP, SKP ja IPU) ylsi lähelle 0,8 %. Ääniä nämä puolueet saivat seuraavasti: SKP 7529, KTP 1100, STP 984 ja IPU 13638. Näillä äänillä ei muutosta rakenneta, ja jotain ratkaisevaa tulee tapahtua. Emme kuitenkaan voi ottaa mallia populismista. On tuotava esiin totuus, että asioiden pysyvämpi korjaaminen tarkoittaa suunnan muutosta politiikassa. Valta
tulee siirtää pääomalta takaisin kansalle. Tämän tehtävän suorittamiseksi tulee rakentaa kansaa edustava yhteisrintama, jossa myös tänään Perussuomalaisiin sijoittuvilla kansalaisilla on paikkansa. Kukaan
meistä ei siihen yksin kykene. Ratkaisu on, että rakennamme yhdessä demokraattisen rintaman, joka
pitää tavoitteenaan poliittisen vaihtoehdon luomista nykyiselle uusliberalismille ja kykenee puolustamaan näitä tavoitteita uskottavalla tavalla. Muutos edellyttää pitkäjänteistä työtä, mutta se on välttämätöntä.